keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Avoin kirje Juha Sipilälle




Arvoisa pääministeri Sipilä,


Pyydän jo etukäteen anteeksi, että aion olla erittäin suorapuheinen. Toivon, että ette ota sitä henkilökohtaisesti. Toimeentuloni riippuu viime kädessä Teidän päätöksistänne. Myönnän, että maailmankuvamme ovat erilaisia. Olen arvoiltani punavihreä ja usein arvostellut päätöksiänne. Kirjoitan Teille silti suoraan, koska nyt on kyse ideologisia kysymyksiä ja henkilökohtaisia kipupisteitä suuremmasta asiasta. Olen aidosti huolissani.

Jos sanon aivan suoraan: minusta näyttää että Te ette ole aivan tehtävänne tasalla.

Talvivaara/Terrafame-kytkyjen selvittelyn yhteydessä minusta tuntui, että ette hahmota kaikkia hallinnon läpinäkyvyyteen, päätöksenteon riippumattomuuteen ja avoimeen tiedonvälitykseen liittyviä asioita. Yle-kohun myötä minusta on alkanut vaikuttaa että ette myöskään täysin ymmärrä, mikä on neljännen valtiomahdin rooli.

Teillä ei tarvitse olla luottamusta mediaan. Avoimessa demokratiassa niin Te kuin mediakin saatte luottamuksen kansalta.

Ymmärrän, että liikkeellä on tuulia, jotka saattavat sekoittaa tämän.  Elämme omituista trollaamisen ja disinformaation aikaa, jossa jopa maailman tärkeimmissä demokratioissa valtaa tuntuu saavan lähinnä aiheuttamalla sekaannusta. Toivoisin kuitenkin, että oman maamme johto kykenisi pitämään päänsä kylmänä.

Suomen kansa nimittäin ei ole tyhmää.

Sen sijaan sen luottamus sekä politiikkaan että mediaan on nyt vähissä.

Joudun valitettavasti tarkastelemaan kriittisesti Teidän ja muodostamanne hallituksen toimintaa.

Hallitus on nimittäin nähdäkseni epäonnistunut kaikista tärkeimmässä tehtävässään: positiivisten tulevaisuudennäkymien luomisessa. Maamme on ollut taloudellisessa taantumassa poikkeuksellisen pitkään. Väsymys ja epätoivo nakertavat kansantaloudenkin kasvua. Kansa äänesti vaaleissa selvästi muutoksen puolesta – ja lisäksi se äänesti sille annettujen lupausten mukaan. Esimerkiksi. Että koulutuksesta ei leikattaisi (Te poseerasitte kampanjakuvassa), että ilmastonmuutos pysäytettäisiin (auttaako tähän tuulivoiman terveysvaikutusten selvittäminen?), että lasten oikeutta varhaiskasvatukseen edistettäisiin (siihen varmasti auttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja lapsilisästä leikkaaminen).

Nämä esimerkit ovat Teidän puolueenne vaaliohjelmasta. Lisäksi sieltä on seuraava lause: ”Suomalaiset tarvitsevat ylenmääräisten normien sijaan lisää keskinäistä luottamusta.”

Arvoisa pääministeri Sipilä: miltä näyttää?

Te olette saanut kansalta mandaatin antamalla lupauksia, joita ilmeisesti ette edes aikonut toteuttaa. Te vieroksutte demokratiaan kuuluvia käytäntöjä, lähetätte yksittäisille toimittajille asiattomia viestejä, viittaatte kintaalla asiantuntijalausunnoille ja kansalaisten mielipiteille. Lisäävätkö nämä toimet luottamusta?

Nähdäkseni Teidät valittiin, koska kansa kaipasi johtajaksi valtiomiestason poliitikkoa.  Arvoisa herra pääministeri. Sen kokoisen poliitikon pitäisi kestää arvostelua paljon paremmin, olla “rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu” (kuten ministerien ylipäätään Suomen perustuslain mukaan), ja ennen kaikkea: luoda uskottavia, optimisia tulevaisuudennäkymiä koko kansakunnalle.

Elämme poikkeuksellisen epävarmaa aikaa. Suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, takkuileva talouskasvu, kansakunnan jakautuminen voittajiin ja sinnittelijöihin, maahanmuutto, työelämän muutos, sosiaaliturvan tulevaisuus, ulkopolitiikka uusine (uusvanhoine?) jakolinjoineen. Näihin kaikkiin asioihin Teidän pitäisi ottaa kantaa. Ei kiusata toimittajia tai sanella medialle, mistä ja miten sopii uutisoida.

Viime vaalit olivat jo protestivaalit. Kansan äänissä kuului epäluottamus. Jos luottamus siitä vielä rakoilee, en halua nähdä seurauksia. Kyse ei ole pelkästään siitä, mikä puolue kulloinkin nousee valtaan. Kyse on siitä, luottavatko suomalaiset ylipäätään yhteiskuntaan. Luottamus on aina helppo rikkoa, mutta vaikeampi korjata.

Arvoisa pääministeri Sipilä.

Näkisin, että tämä on käännekohta. Nyt on viimeinen hetki, kun Teillä on vielä mahdollisuus tarkastella toimintaanne, ottaa vastuu sekä teoista että sanoista, suunnata katse suurempaan mittakaavaan ja kasvaa valtiomiestason johtajaksi. Olisi sen aika. Mikäli se ei ole mahdollista, olisi parempi, että rohkenisitte jättäytyä tehtävästänne ja antaa sen henkilölle, joka pystyy täyttämään valtiomiestason johtajan saappaat. Se, jos mikä, olisi koko kansakunnan etu.


Kunnioittaen,

Kansalainen Aino Kivi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti