 |
Arvoisa pääministeri Sipilä,
Pyydän jo etukäteen anteeksi, että aion olla erittäin suorapuheinen.
Toivon, että ette ota sitä henkilökohtaisesti. Toimeentuloni riippuu viime kädessä
Teidän päätöksistänne. Myönnän, että maailmankuvamme ovat erilaisia. Olen
arvoiltani punavihreä ja usein arvostellut päätöksiänne. Kirjoitan Teille silti
suoraan, koska nyt on kyse ideologisia kysymyksiä ja henkilökohtaisia
kipupisteitä suuremmasta asiasta. Olen aidosti huolissani.
Jos sanon aivan suoraan: minusta näyttää että Te ette ole
aivan tehtävänne tasalla.
Talvivaara/Terrafame-kytkyjen selvittelyn yhteydessä minusta tuntui,
että ette hahmota kaikkia hallinnon läpinäkyvyyteen, päätöksenteon
riippumattomuuteen ja avoimeen tiedonvälitykseen liittyviä asioita. Yle-kohun
myötä minusta on alkanut vaikuttaa että ette myöskään täysin ymmärrä, mikä on
neljännen valtiomahdin rooli.
Teillä ei tarvitse olla luottamusta mediaan. Avoimessa
demokratiassa niin Te kuin mediakin saatte luottamuksen kansalta.
Ymmärrän, että liikkeellä on tuulia, jotka saattavat
sekoittaa tämän. Elämme omituista
trollaamisen ja disinformaation aikaa, jossa jopa maailman tärkeimmissä
demokratioissa valtaa tuntuu saavan lähinnä aiheuttamalla sekaannusta.
Toivoisin kuitenkin, että oman maamme johto kykenisi pitämään päänsä kylmänä.
Suomen kansa nimittäin ei ole tyhmää.
Sen sijaan sen luottamus sekä politiikkaan että mediaan on
nyt vähissä.
Joudun valitettavasti tarkastelemaan kriittisesti Teidän ja
muodostamanne hallituksen toimintaa.
Hallitus on nimittäin nähdäkseni epäonnistunut kaikista
tärkeimmässä tehtävässään: positiivisten tulevaisuudennäkymien luomisessa. Maamme
on ollut taloudellisessa taantumassa poikkeuksellisen pitkään. Väsymys ja
epätoivo nakertavat kansantaloudenkin kasvua. Kansa äänesti vaaleissa selvästi
muutoksen puolesta – ja lisäksi se äänesti sille annettujen lupausten mukaan. Esimerkiksi.
Että koulutuksesta ei leikattaisi (Te poseerasitte kampanjakuvassa), että
ilmastonmuutos pysäytettäisiin (auttaako tähän tuulivoiman terveysvaikutusten
selvittäminen?), että lasten oikeutta varhaiskasvatukseen edistettäisiin (siihen
varmasti auttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja lapsilisästä leikkaaminen).
Nämä esimerkit ovat Teidän puolueenne vaaliohjelmasta.
Lisäksi sieltä on seuraava lause: ”Suomalaiset
tarvitsevat ylenmääräisten normien sijaan lisää keskinäistä luottamusta.”
Arvoisa pääministeri Sipilä: miltä näyttää?
Te olette saanut kansalta mandaatin antamalla lupauksia,
joita ilmeisesti ette edes aikonut toteuttaa. Te vieroksutte demokratiaan
kuuluvia käytäntöjä, lähetätte yksittäisille toimittajille asiattomia viestejä,
viittaatte kintaalla asiantuntijalausunnoille ja
kansalaisten mielipiteille. Lisäävätkö nämä toimet luottamusta?
Nähdäkseni Teidät valittiin, koska kansa kaipasi johtajaksi
valtiomiestason poliitikkoa. Arvoisa herra
pääministeri. Sen kokoisen poliitikon pitäisi kestää arvostelua paljon paremmin,
olla “rehelliseksi ja
taitavaksi tunnettu” (kuten ministerien ylipäätään Suomen perustuslain mukaan),
ja ennen kaikkea: luoda uskottavia, optimisia tulevaisuudennäkymiä koko
kansakunnalle.
Elämme poikkeuksellisen epävarmaa aikaa. Suuria kysymyksiä
ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, takkuileva talouskasvu, kansakunnan
jakautuminen voittajiin ja sinnittelijöihin, maahanmuutto, työelämän muutos,
sosiaaliturvan tulevaisuus, ulkopolitiikka uusine (uusvanhoine?)
jakolinjoineen. Näihin kaikkiin asioihin Teidän pitäisi ottaa kantaa. Ei
kiusata toimittajia tai sanella medialle, mistä ja miten sopii uutisoida.
Viime vaalit olivat jo protestivaalit. Kansan äänissä kuului
epäluottamus. Jos luottamus siitä vielä rakoilee, en halua nähdä seurauksia.
Kyse ei ole pelkästään siitä, mikä puolue kulloinkin nousee valtaan. Kyse on
siitä, luottavatko suomalaiset ylipäätään yhteiskuntaan. Luottamus on aina helppo
rikkoa, mutta vaikeampi korjata.
Arvoisa pääministeri Sipilä.
Näkisin, että tämä on käännekohta. Nyt on viimeinen hetki,
kun Teillä on vielä mahdollisuus tarkastella toimintaanne, ottaa vastuu sekä
teoista että sanoista, suunnata katse suurempaan mittakaavaan ja kasvaa
valtiomiestason johtajaksi. Olisi sen aika. Mikäli se ei ole mahdollista, olisi
parempi, että rohkenisitte jättäytyä tehtävästänne ja antaa sen henkilölle,
joka pystyy täyttämään valtiomiestason johtajan saappaat. Se, jos mikä, olisi
koko kansakunnan etu.
Kunnioittaen,
Kansalainen Aino Kivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti